home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search
/ Perusromppu 2 / Perusromppu 2 - 40 suomenkielistä opetusohjelmaa.iso / perusr2 / verden / data / kina.dat < prev    next >
Text File  |  1997-09-30  |  5KB  |  84 lines

  1. Kiina
  2. --------------------------------------------------------Areal
  3.  9561000 
  4. -------------------------------------------------Indbyggertal
  5.  1200000000 
  6. ----------------------------------------------Aldersfordeling
  7. 27
  8. 67
  9.  6 
  10. --------------------------------------------Erhvervsfordeling
  11.  74
  12.  14
  13.  12
  14. ----------------------------------------Lµngde- og breddegrad
  15. 73░ - 135░ itΣistΣ pituutta
  16. 18░ - 58░ pohjoista leveyttΣ
  17. --------------------------------------------Kendingsbogstaver
  18. CHN
  19. ----------------------------------------------------Styreform
  20. Kansantasavalta
  21. -----------------------------------------------Statsoverhoved
  22. Jiang Zemin
  23. -----------------------------------------------Regeringsleder
  24. PΣΣministeri Li Peng
  25. --------------------------------------------------------Klima
  26. Tempereret fastland
  27. --------------------------------------------------Mσlestation
  28. Bejing
  29. <100 m.
  30. ---------------------------------------------------Temperatur
  31. -4 
  32. -2 
  33.  5 
  34.  13 
  35.  20 
  36.  24 
  37.  26 
  38.  25 
  39.  21 
  40.  13 
  41.  4 
  42. -2 
  43. -------------------------------------------------------Nedb°r
  44.  4 
  45.  5 
  46.  10 
  47.  20 
  48.  35 
  49.  70 
  50.  86 
  51.  86 
  52.  60 
  53.  20 
  54.  10 
  55.  3 
  56. --------------------------------------------------------Natur
  57. Maalla on maailman kolmanneksi suurin maapinta-ala, joka on  mitattuna 3700 km pohjoisesta etelΣΣn ja 5100 km idΣstΣ  lΣnteen. Maan koillisosa on ylΣnk÷Σ, jota ympΣr÷ivΣt runsaan  kasvilli-suuden peittΣmΣt vuoret. Pohjoinen ylΣnk÷ on  pΣΣasiallisesti aroa ja autiomaata. EtelΣssΣ on  hedelmΣllinen, mutta lΣhes  metsΣt÷n ylΣnk÷alue. IdΣssΣ levittΣytyy yhtenΣinen alanko,  joka on hedelmΣllistΣ. Kauemmaksi etelΣΣn mentΣessΣ on  osittain metsΣn peittΣmΣΣ ylΣnk÷Σ. LΣntinen osa on  maisemallisesti kivierΣmaata rajoittuen Tiibetiin, josta  useat joet saavat alkunsa. TΣstΣ etelΣΣn maata rajoittavat  Nepal ja Himalaja. Valtion maarajat ovat 15 000 km ja Tyynen  meren meriraja ei vΣhempΣΣ kuin 11 000 km pituiset. Rannikon  ulkopuolella on 3400 erikokoista saarta.               
  58. -----------------------------------------------------Historie
  59. Pekingin ihmisen nimellΣ tunnetut ihmiset ovat asuneet  maassa jo 500 000 vuotta sitten. Maata ovat hallinneet monet  dynastiat alkaen Shang-dynastiasta, jota seurasi sotainen  Chou-dynastia, Ching-dynastia liitti valtakunnan yhteen ja  sittemmin Han-dynastian kaudella (202 eKr. - 220 jKr.)  liitettiin Vietnam ja Keski-Aasia valtakuntaan. Maassa oli  hyvΣn kauden aikaa, jolloin oli kukoistavaa kulttuuria ja  tiedettΣ, my÷hemmin Tang-dynastian kestΣessΣ my÷s  kaupankΣyntiΣ. Sung-dynastian kaudella mongolit valloittivat  maan ja liittivΣt sen valtakuntaansa. Ming-dynastian  kuluessa saatiin mongolit ajetuksi pois ja maa jΣlleen  kootuksi yhteen (1368-1644). Maan viimeisimmΣn dynastian,  Ching-dynastian perustivat mantshurit ja se kesti aina  vuoteen 1911 saakka.  Maan hyvinvointi ja merkitys vΣhenivΣt  eurooppalaisten tultua maahan ja maa hΣvisi sotia, mm. Iso- Britanniaa ja VenΣjΣΣ vastaan. V. 1912 julistettiin  tasavalta, mutta vasta v. 1927 saivat nationalistit koko  suuren maan hallintaan Chiang Kai-shekin johdolla kommunisti  Mao Tse-tungin avustaessa.          Pirstottua valtakuntaa  olivat tosiasiassa hallinneet feodaaliruhtinaat.  Toisen  maailmansodan jΣlkeen kommunistit saivat vallan ja  nationalistit karkotettiin Taiwanin saarelle, jossa he ovat  siitΣ pitΣen asuneet. Mao vei lΣvitse suuria uudistuksia,  niiden joukossa maaomistuksen kollektivisoinnin,  teollisuuden kansallistamisen ja suunnitelmatalouden. Mao  otti kΣytt÷÷n v. 1966 "Kulttuurivallankumouksen", joka  osoittautui taloudellisesti katastrofiksi maalle, ja monet  ihmiset nΣkivΣt nΣlkΣΣ maailman runsasvΣest÷isimmΣssΣ  maassa. Puheenjohtaja Maon kuoleman jΣlkeen tuli Teng Hsiao- ping maan johtajaksi, tΣll÷in puretaan monia Mao┤n ideoita,  mm. aloitetaan osittainen yksityinen maanomistus. Maa on  sittemmin aloittanut monia uudistuksia ja lΣhentynyt lΣnttΣ  mutta ylioppilasmielen-osoitukset pelottivat  uudistusmielisiΣ  ja Li Peng valittiin v. 1988  pΣΣministeriksi, mikΣ oli suuri taka-askel  uudistusmielisille. TΣmΣn hetkinen valtio edistyy  taloudellisesti hyvin voimakkaasti, mistΣ kiitos lankeaa  uudelle talouspolitiikalle ja Hong Kongin kautta  hoidettavalle kaupalle ja suurelle mΣΣrΣlle teollisuuden  yksityistΣmisiΣ ja korkean teknologian maahantuonnille.          
  60. ------------------------------------------------------╪konomi
  61. 620 $
  62. Yan
  63.  
  64. -------------------------------------------------------Import
  65.  19 
  66.  81 
  67. Koneet, hienomekaniikka, korkea teknologia, autot
  68. ------------------------------------------------------Eksport
  69.  26 
  70.  74 
  71. Teollisuustuotteet, koneet, puuvilla, silkki, tee, soija
  72. ----------------------------------------------------Hovedstad
  73. Beking (Bejing)
  74.  9500000 
  75. --------------------------------------Position pσ verdenskort
  76.  852 
  77.  4200 
  78.  1056 
  79.  1188 
  80. -------------------------------------------------------------
  81.  1800 
  82.  1920 
  83. -------------------------------------------------------------
  84.