Maalla on maailman kolmanneksi suurin maapinta-ala, joka on mitattuna 3700 km pohjoisesta etelΣΣn ja 5100 km idΣstΣ lΣnteen. Maan koillisosa on ylΣnk÷Σ, jota ympΣr÷ivΣt runsaan kasvilli-suuden peittΣmΣt vuoret. Pohjoinen ylΣnk÷ on pΣΣasiallisesti aroa ja autiomaata. EtelΣssΣ on hedelmΣllinen, mutta lΣhes metsΣt÷n ylΣnk÷alue. IdΣssΣ levittΣytyy yhtenΣinen alanko, joka on hedelmΣllistΣ. Kauemmaksi etelΣΣn mentΣessΣ on osittain metsΣn peittΣmΣΣ ylΣnk÷Σ. LΣntinen osa on maisemallisesti kivierΣmaata rajoittuen Tiibetiin, josta useat joet saavat alkunsa. TΣstΣ etelΣΣn maata rajoittavat Nepal ja Himalaja. Valtion maarajat ovat 15 000 km ja Tyynen meren meriraja ei vΣhempΣΣ kuin 11 000 km pituiset. Rannikon ulkopuolella on 3400 erikokoista saarta.
Pekingin ihmisen nimellΣ tunnetut ihmiset ovat asuneet maassa jo 500 000 vuotta sitten. Maata ovat hallinneet monet dynastiat alkaen Shang-dynastiasta, jota seurasi sotainen Chou-dynastia, Ching-dynastia liitti valtakunnan yhteen ja sittemmin Han-dynastian kaudella (202 eKr. - 220 jKr.) liitettiin Vietnam ja Keski-Aasia valtakuntaan. Maassa oli hyvΣn kauden aikaa, jolloin oli kukoistavaa kulttuuria ja tiedettΣ, my÷hemmin Tang-dynastian kestΣessΣ my÷s kaupankΣyntiΣ. Sung-dynastian kaudella mongolit valloittivat maan ja liittivΣt sen valtakuntaansa. Ming-dynastian kuluessa saatiin mongolit ajetuksi pois ja maa jΣlleen kootuksi yhteen (1368-1644). Maan viimeisimmΣn dynastian, Ching-dynastian perustivat mantshurit ja se kesti aina vuoteen 1911 saakka. Maan hyvinvointi ja merkitys vΣhenivΣt eurooppalaisten tultua maahan ja maa hΣvisi sotia, mm. Iso- Britanniaa ja VenΣjΣΣ vastaan. V. 1912 julistettiin tasavalta, mutta vasta v. 1927 saivat nationalistit koko suuren maan hallintaan Chiang Kai-shekin johdolla kommunisti Mao Tse-tungin avustaessa. Pirstottua valtakuntaa olivat tosiasiassa hallinneet feodaaliruhtinaat. Toisen maailmansodan jΣlkeen kommunistit saivat vallan ja nationalistit karkotettiin Taiwanin saarelle, jossa he ovat siitΣ pitΣen asuneet. Mao vei lΣvitse suuria uudistuksia, niiden joukossa maaomistuksen kollektivisoinnin, teollisuuden kansallistamisen ja suunnitelmatalouden. Mao otti kΣytt÷÷n v. 1966 "Kulttuurivallankumouksen", joka osoittautui taloudellisesti katastrofiksi maalle, ja monet ihmiset nΣkivΣt nΣlkΣΣ maailman runsasvΣest÷isimmΣssΣ maassa. Puheenjohtaja Maon kuoleman jΣlkeen tuli Teng Hsiao- ping maan johtajaksi, tΣll÷in puretaan monia Mao┤n ideoita, mm. aloitetaan osittainen yksityinen maanomistus. Maa on sittemmin aloittanut monia uudistuksia ja lΣhentynyt lΣnttΣ mutta ylioppilasmielen-osoitukset pelottivat uudistusmielisiΣ ja Li Peng valittiin v. 1988 pΣΣministeriksi, mikΣ oli suuri taka-askel uudistusmielisille. TΣmΣn hetkinen valtio edistyy taloudellisesti hyvin voimakkaasti, mistΣ kiitos lankeaa uudelle talouspolitiikalle ja Hong Kongin kautta hoidettavalle kaupalle ja suurelle mΣΣrΣlle teollisuuden yksityistΣmisiΣ ja korkean teknologian maahantuonnille.
